Älykäs resilienssi elinvoimaisesta merestä

Kala-Leader-strategia 2021–2027
Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä – Kustaktionsgruppen KAG – Aktion Österbotten r.f.

Strategia on laadittu vuosille 2021–2027, mahdollisella jatkolla vuoteen 2029 asti. Strategia pohjautuu aiempien ohjelmakausien kokemuksiin sekä pureutuu ajankohtaisiin paikallisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin ja sekä peräänkuuluttaa rohkeampaa uudistautumista ja innovaatioita. Erityisten kehittämisalueiden perustana on käytetty toimintaympäristöanalyysia sekä kalastuselinkeinojen ja muiden etujärjestöjen edustajien paikallisia kuulemisia.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston 2021–2027 (EMKR) kansallinen ohjelma ja Kotimaisen kalan edistämisohjelma luovat strategian puitteet ja suunnan. Strategia tasapainotetaan myös suhteessa YK:n kestävän kehityksen globaaliin toimintaohjelmaan Agenda 2030:een, joka EU:ssa konkretisoidaan EU:n Green Deal och Farm to fork -strategiassa. Tavoitteena on luoda kokonaisvaltaista kestävä kehitystä, jossa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat sekä pyrkimys hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Globaalit tavoitteet koskevat kaikkia paikallisyhteisöjä ja vaativat toimenpiteitä paikallishallinnolta, yksityissektorilta, kansalaisyhteiskunnalta ja kansalaisilta.

Strategian valintakriteereiden avulla arvioidaan hankkeiden tavoitteiden täyttymistä paikallisyhteisössä.

 

Visio

Kalastuselinkeino luottaa tulevaisuuteen ja on elinvoimainen osa pohjalaisia rannikkoyhteisöjä. Ala houkuttelee myönteisen imagon avulla ja kantavana tulonlähteenä uusia toimijoita. Kalastuselinkeino on innovatiivinen ja sietokykyinen toimiala, joka tuottaa elinvoimaisiin kalakantoihin ja myönteiseen ympäristövaikutukseen perustuvia paikallisia, kestäviä elintarvikkeita. Monipuolinen ja valikoiva kalastus pitkälle kehittyneen arvoketjun ja eri asiakasryhmille suunnattujen myyntikanavien avulla mahdollistaa kannattavuuden ja vakaan kehityksen. Vesiviljely ja kalanviljely antavat synergiaetuja kestävinä, kilpailukykyisinä ja laajasti hyväksyttyinä
elinkeinoina.

Painopistealueet

1. Elinvoimaiset ekosysteemit

Kehityshaasteet


Kalatalouden ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset perustat pohjautuvat elinvoimaisiin ja lisääntymiskykyisiin ekosysteemeihin ja kalakantoihin. Kalakantojen tilan ja pitkäkestoisen hyödyntämisen tuntemus on keskeisessä asemassa. Tietämystä maan- ja vesienkäytön sekä yhteiskunnan ja infrastruktuurin vaikutuksista vesiekosysteemeihin ja kalojen elinympäristöihin on tarpeen lisätä. Vesiekosysteemien tuotantokykyä ja toimintaa palauttavat ja vahvistavat toimenpiteet ja mallit edistävät muutosjoustavien rannikkoyhteisöjen syntyä.

Elinympäristöjen, kalateiden ja kutupaikkojen kunnostus sekä myös kalastuksenhoito, vesiensuojelu ja eutrofoitumista eli rehevöitymistä vähentävät toimenpiteet sitovat ravinteita ja luovat toimivan kiertokulun, mistä syystä edellä mainittuja on priorisoitava. Aktiivinen ekosysteemiyhteistyö, kiertomallit, ekologiset kompensaatiotoimenpiteet ja regeneratiivisen vesiviljelyn kehittäminen kaikilla trofiatasoilla voivat torjua ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ja rehevöitymistä sekä
samalla edistää kalastuselinkeinon kehitystä ja kilpailukykyä.

Lisäksi eräs tärkeä toimenpide on tiedottaa kalastuksen, kalanviljelyn ja vesiekosysteemien edellytyksistä tieteellisten lausuntojen perusteella sekä lisätä tietoutta näistä. Myös saalistajien ja vieraslajien vaikutuksista kalastuselinkeinoon ja ekosysteemeihin sekä niiden pitkäjänteiseen hallinnointiin tulee tiedottaa. Tärkeitä ovat myös kalatalouteen ja vesiekosysteemeihin liitettävä kestävyys ja aloite vihreästä siirtymästä sekä saasteita ja roskaamista vähentävät sitoutumiset ja toimenpiteet.

Tavoitteet

• Luoda elinvoimaisia ja lisääntymiskykyisiä ekosysteemejä ja kalakantoja.
• Lisätä tietoa ja tietoisuutta vesiekosysteemien tilasta ja edellytyksistä.
• Testata ja lisätä tietoa kestävästä vesiviljelystä, ekosysteemiyhteistyöstä ja kiertomalleista.
• Vähentää rehevöitymistä, roskaamista ja saasteita.

Priorisoidut toimenpiteet

• Hankkeet, jotka vahvistavat tai lisäävät tietoa kalakantojen ja vesiekosysteemien tilasta ja pitkäjänteisestä hyödyntämisestä.
• Innovatiiviset tai kokeelliset hankkeet, jotka voivat luoda perustan uudenlaiselle ekosysteemiyhteistyölle, regeneratiiviselle vesiviljelylle ja eutrofoitumisen eli rehevöitymisen torjunnalle.
• Muita kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet, jotka vastaavat painopistealueiden kehityshaasteisiin.

 

 Kohderyhmät

Kalastusalan alkutuottajat, yritykset ja toimijat, yhdistykset, yhteisalueet, kestävän kehityksen puolesta työskentelevät toimijat tai laaja-alaisesti yhteiskuntaan kiinnittyneet toimijat, julkiset organisaatiot sekä koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen parissa työskentelevät toimijat.

 

Agenda 2030, kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma



2. Kalastuskulttuuri ja elinvoimaiset rannikkoyhteisöt

Kehityshaasteet

Rannikkokalastuksen pitkän aikavälin selviytymisen kannalta on tärkeää säilyttää kalastuskulttuuri ja elinvoimaiset rannikkoyhteisöt, joissa meri, kalastus, kalastajat ja kalasatamat muodostavat osia yhteisestä identiteetistä, joka värittää seudun luonnetta ja vetovoimaa. Näkyvyyden lisääminen, paikallisten kalastajien kanssa järjestetyt tapahtumat sekä paremman saatavuuden takaavat suoramyyntikanavat luovat lähiyhteisössä suhteita ja verkostoja, jotka lisäävät kalastusalan ja kalastuskulttuurin näkyvyyttä ja suosiota.

Panostukset paikalliseen ruokakulttuuriin, elämyspalveluihin ja kalastusmatkailuun täydentävät ja vahvistavat rannikkoyhteisön identiteettiä. Hylkeiden ja muiden meren luonnonvarojen hyödyntämiseen painottuva kulttuuri sekä paikallisyhteisön merelliset perinteet ovat myös osa tätä. Alasta on tärkeä tehdä houkutteleva kalastuksen uudistamisen, nuorentamisen ja kehittämisen varmistamiseksi, jotta nuoret, uussuomalaiset ja naiset voivat edistää alan innovaatioita ja laajempaa toimijapohjaa.

Yhteiskunnassa on lisättävä tietoa kaupallisesta kalastuksesta, ja kalastusalan imagoa ja asemaa pitkäjänteisesti kestävänä elinkeinona painottavat
toimenpiteet ovat olennaisia. Uusien kalastajien pääsyä kalavesille ja yhteisöihin tulee helpottaa, ja heille tulee järjestää mentoreita ja ohjausta.

Kalastukseen ja vesiympäristöön liittyvät yhteiskunnalliset hankkeet ja tiedotushankkeet edistävät sosiaalista hyväksyntää ja ymmärrystä elinkeinon ankkuroinnista historiaan ja nyky-yhteiskuntaan luonnollisena osana elinvoimaisten ekosysteemien hallinnointia. Yhteiskunnan suhteen paikalliseen kalastukseen sekä mereen ja sen ekosysteemeihin pitäisi olla kollektiivinen ja läpäistä kaikki yhteiskunnan tasot.

Tavoitteet

• Lisätä kalastusalan ja paikallisyhteisön välistä vuorovaikutusta eri tasoilla.
• Lisätä kalastuselinkeinon näkyvyyttä ja tietoa sen edellytyksistä.
• Luoda uudistuksia ja innovaatioita laajentamalla toimialan perustaa ja lisäämällä sen vetovoimaa.
• Aktivoida ja vahistaa yhteiskunnan suhdetta paikalliseen kalastukseen sekä mereen ja sen ekosysteemeihin kaikilla tasoilla.

Priorisoidut toimenpiteet

• Hankkeet, jotka lisäävät kaupallisen kalastuksen ja rannikkokulttuurin näkyvyyttä sekä tietämystä niistä, taikka aktivoivat ja vahvistavat yhteiskunnan suhdetta paikalliseen kalastukseen sekä mereen ja sen vesiekosysteemeihin.
• Hankkeet, jotka lisäävät alan vetovoimaisuutta ja luovat pohjaa leveämmälle elinkeinolle.
• Muut kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet, jotka vastaavat painopistealueiden kehityshaasteisiin.

 

 Kohderyhmät

Kalastusalan alkutuottajat, yritykset ja toimijat, yhdistykset, yhteisalueet, otka keräävät yhteen nuoria, naisia ja uussuomalaisia tai laaja-alaisesti yhteiskuntaan kiinnittyneet toimijat, julkiset organisaatiot sekä koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen parissa työskentelevät toimijat.

 

Agenda 2030, kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma



3. Kalan arvoketju ja sininen biotalous

Kehityshaasteet

Koko kalastusalan tuotantoa ja potentiaalia hyödyntävät toimivat arvoketjut ovat kaikista tärkeimpiä alan kehitykselle, jossa keskeisessä asemassa ovat korkea laatu, korkea jalostusaste, asiakaskeskeinen tuotekehitys, maksimaalinen arvonnousu ja kaikkien sivutuotteiden hyödyntäminen. Alihyödynnettyjen kalalajien, älykalojen ja pienten kalojen arvonnousu sekä myös korkeampi paikallinen jalostusaste ovat erityisen huomion kohteena.

Kiinnostusta herättäviä ja markkinoilla lisäarvoa tuovia paikallisia erikoisuuksia, ruokakulttuuria ja perinteitä on hyödynnettävä, samoin kuin monia osapuolia hyödyttäviä alkuperämerkintöjä, sertifiointeja ja tavaramerkkisuojia. Pienen ja suuren mittakaavan ratkaisut täydentävät toisiaan täyttääkseen alan ja markkinoiden tarpeet. Lyhyet toimitusketjut ja myyntikanavat, jotka tuovat paikallisen kalan nopeasti loppuasiakkaan ulottuville, edistävät alan kannattavuutta, uudistumista ja hyväksyntää paikallisella tasolla sekä tuovat arvoa paikallisyhteisölle kuluttajien, ravintola-alan ja matkailualan muodossa. Paikallisten kalatuotteiden osto ja käyttö julkisissa keittiöissä on painopistealue. Kalastuselinkeinon myynti-, viestintä- ja avoimuusjärjestelmää on kehitettävä kotimaisen kalan saavutettavuuden, näkyvyyden, jäljitettävyyden ja erottumisen edistämiseksi ja vahvistamiseksi markkinoilla.

Kalan ja muiden meren luonnonvarojen arvoa voidaan korottaa asiakaskeskeisellä tuotekehityksellä ja korkealaatuisten tuotteiden kehityksellä. Arvoketjun sisäistä yhteistyötä on kehitettävä, jotta kalan eri osia, laatuja ja jakeita voidaan hyödyntää täysimittaisesti, mikä kasvattaa alan resilienssiä ja kilpailukykyä. Kalatalousala on osa sinistä biotaloutta, ja alan on hyödynnettävä kaikkia tämän tarjoamia mahdollisuuksia ja synergioita veden ja meren luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseksi.

Tavoitteet

• Kehittää tuotteita ja konsepteja maksimaalista arvonnousua varten eri markkinoilla.
• Kollektiiviset toimenpiteet näkyvyyden ja erottumisen edistämiseksi markkinoilla.
• Välineet, teknologia ja infrastruktuuri resurssitehokkaan käsittelyketjun luomiseksi.
• Kehittää arvoketjun toimintoja ja sen tukijärjestelmiä kiertotalousperiaatteiden mukaisesti.

Priorisoidut toimenpiteet

• Hankkeet, jotka kehittävät käsittelyketjua, uusia tuotteita, konsepteja ja korkean lisäarvon tuotteita sekä lisäävät alihyödynnettyjen kalalajien ja pienten lajien elintarvikekäyttöä.
• Innovatiiviset tai kokeelliset hankkeet, jotka voivat luoda perustan veden luonnonvaroihin pohjautuville uusille sovelluksille.
• Muut kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet, jotka vastaavat painopistealueiden kehityshaasteisiin.

 

 Kohderyhmät

Kalastusalan alkutuottajat, yritykset ja toimijat, teknologian, tuotteiden ja liiketoiminnan kehityksen parissa työskentelevät toimijat, julkiset organisaatiot sekä koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen parissa työskentelevät toimijat.

 

Agenda 2030, kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma



4. Kalan alkutuotanto

Kehityshaasteet

Pohjanmaan rannikkokalastus on elinvoimaista ja monipuolista, mutta sen haasteina ovat varttuneen keski-iän ammattikunta ja riittämätön kannattavuus. Tästä syystä toimenpiteet kannattavuuden lisäämiseksi, työolosuhteiden parantamiseksi ja uusien ammattikalastajien houkuttelemiseksi ovat ensisijaisen tärkeitä. Muutosjoustavan rannikkokalastuksen on oltava monimuotoista sekä hyödynnettävä eri lajeja monipuolisesti ja kestävästi. Perinteisesti tärkeiden kalalajien arvoa on korotettava samaan aikaan kun alihyödynnettyjen kalalajien ja pienten kalojen käyttöä on kehitettävä hylkeen, merimetson ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden kompensoimiseksi.

Tavoitteena on oltava kaikkien pyydettyjen kalojen hyödyntäminen ja kohtuullisten tulojen takaaminen kalastajille. Kalastusvälineitä ja -menetelmiä, varusteita, teknologiaa, logistiikkaa ja viestintää on kehitettävä, jotta voidaan luoda pitkällä aikavälillä kestävää kaupallista kalastusta, joka antaa tuloja, luo työpaikkoja ja edistää elintarviketurvaa. Energiatehokkaiden ratkaisujen, uuden teknologian, digitalisaation ja sähköistyksen käyttö on luonnollinen osa tätä. Kestävä valikoiva kalastus, saalistajien vähentyneet haittavaikutukset, kaikkien kalalajien hyödyntäminen, työkuormituksen pienentyminen, turvallisuuden lisääntyminen, korkea laatu, korkea jalostusaste ja hävikin pienentyminen ovat tämän kehityksen avainsanoja.

Kalasatamien ja purkamispaikkojen olemassaolon jatkuminen ja kehittäminen ovat edellytys ammattikalastukselle, samoin kuin toimivan logistiikan ja jalostusketjun saavutettavuus. Kalasatamien kehittäminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti sekä kestävät energia-, vesi- , jäte- ja sivuvirtaratkaisut ovat priorisoituja painopistealueita. Ammattikalastuksen, vesiviljelyn ja lähiyhteisön väliset synergiat ovat erityisen tärkeitä kalastusalan ja sen infrastruktuurin ja perusedellytysten säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.

Kalanviljelyä ja vesiviljelyn eri muotoja on kehitettävä kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla, ja kehittämistyön tavoitteena on luoda muutosjoustava, kilpailukykyinen ja laajasti hyväksytty elinkeino. Vesiviljelyn kehittämisalueisiin kuuluvat sen fyysiset ja ympäristölliset edellytykset, tila, teknologia, yhteistyö, uudet viljelymallit ja infrastruktuuri. Kiertokulun kehittämisen jatkaminen sekä eri trofiatasojen hyödyntäminen kaupallisiin ja ravinteita vähentäviin tarkoituksiin ovat merkityksellisiä. Kalan alkutuotanto dynaamisessa yhteiskunnassa ja muuttuvissa ekosysteemeissä vaatii innovaatioita ja sallivaa yrityksen ja erehdyksen mentaliteettia, jossa onnistuneet ja epäonnistuneet kokeilut johtavat uusiin ratkaisuihin.

Tavoitteet

• Luoda muutosjoustavaa, kannattavaa, moninaista ja valikoivaa kalastusta monipuolisella arvonnousulla.
• Luoda muutosjoustavaa, kannattavaa, kestävää ja laajasti hyväksyttyä vesiviljelyä.
• Hylkeen, merimetson ja muiden rannikkokalastukselle haitallisten lajien haittavaikutuksia vähentävät ratkaisut.
• Välineet, teknologia ja infrastruktuuri resurssitehokkaan käsittelyketjun luomiseksi.

Priorisoidut toimenpiteet

• Hankkeet, jotka kehittävät kalastuksen valikoivuutta ja monipuolisuutta, kehittävät vähemmän hyödynnettyjen lajien
kalastusta elintarvikekäyttöön ja vähentävät petoeläinten aiheuttamia vahinkoja.
• Hankkeet energiatehokkuuden parantamiseksi ja hankkeet, joissa otetaan käyttöön uutta tekniikkaa, digitalisaatiota ja sähköistämistä alkutuotannossa.
• Innovatiiviset tai kokeelliset hankkeet, jotka voivat parantaa kalastuksen resurssitehokkuutta, kannattavuutta tai vähentää työn kuormittavuutta
• Mut kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet, jotka vastaavat painopistealueiden kehityshaasteisiin.

 

 Kohderyhmät

Kalastusalan alkutuottajat, yritykset ja toimijat, yhdistykset, yhteisalueet sekä teknologian, tuotteiden ja liiketoiminnan kehityksen parissa työskentelevät yritykset ja toimijat, julkiset organisaatiot sekä koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen parissa työskentelevät toimijat.

 

Agenda 2030, kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma



5. Osaaminen ja yhteistyö

Kehityshaasteet

Rannikkokalastuksen edellytykset pohjautuvat suurilta osin yhteisiin ja kollektiivisiin resursseihin vesiekosysteemien, kalakantojen, kalavesien sekä kalasatamien ja niiden yhteisen infrastruktuurin muodossa. Paikallisten kalastusyhteisöjen jatkuvuus ja kehitys ovat tästä syystä riippuvaisia sisäisestä ja ulkoisesta yhteistyöstä, osin kollektiivisten resurssien hoitamiseksi ja osin jotta kalastuselinkeino ei jää muun yleisen edun jalkoihin.

Investoinnit vaativat usein yksityisen ja julkisen sektorin välistä vuorovaikutusta sekä alueellista suunnittelua, tutkimusta ja kehittämistä, jossa kalastusorganisaatioilla on verkostoitumista edistävä rooli. Tuotannon ja kulutuksen kestävyyden ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi on testattava ja löydettävä uusia yhteistyö- ja viestintämalleja, joissa jakamistalouden periaatteet voivat tarjota kestäviä kustannusetuja.

Uudet ratkaisut ja innovaatiot syntyvät usein paikallisessa yhteistoiminnassa ulkoisten vaikutusten innostamana. Tiedottamiseen keskittyvillä aktiivisilla verkostoilla on tästä syystä keskeinen asema kehittämistyössä, kuten kohtauspaikkojen luomisessa, opintovierailujen ja osaamista kehittävien tilaisuuksien mahdollistamisessa sekä alueen kalastajien, organisaatioiden ja yritysten välisessä kokemustenvaihdossa. Kumppanuudet tarjoavat mahdollisuuden edistää uusien innovaatioiden, toimintamallien ja kestävien ratkaisujen syntymistä sekä markkinoilla menestyvien tuotteiden kehittämistä. Alkutuotantoon, jalostukseen, markkinointiin ja kuljetuksiin liittyvien yhteistyömallien kehittäminen lisää toimialan kantokykyä.

Alan sisäistä osaamista ja ammattitaitoa kehittävät toimenpiteet sekä uusien menetelmien ja uuden teknologian käyttöönotto ovat ensisijaisen tärkeitä. Koulutus- ja tiedotushankkeissa sekä myös tutkimus- ja kehittämishankkeissa saadaan usein aikaan lisäarvoa suunnittelemalla tai toteuttamalla näitä yhteistyössä useiden toimintaryhmien toiminta-alueiden kanssa. Kansainvälisen yhteistyön avulla voidaan myös ratkaista monitahoisia ongelmia ja saavuttaa huomattavasti suurempi vaikutus kuin jos vastaavat toimenpiteet toteutettaisiin ainoastaan paikallisella tai kansallisella tasolla.

Ohjelmassa priorisoidaan aktiivista tiedonvaihtoa ja yhteistyötä muiden kalastusryhmien, paikallisten ja kansallisten organisaatioiden sekä kansainvälisten ja EU-tason yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kanssa.

Tavoitteet

• Rakennetaan eritasoisia paikallisia ja alueiden välisiä verkostoja ja kumppanuuksia horisontaalisissa ja vertikaalisissa rakenteissa.
• Kehitetään yhteistyömalleja ja jakamistaloutta kalastusyhteisöissä arvoketjun kautta.
• Useita osapuolia hyödyttävien uusien menetelmien ja uuden teknologian käyttöönotto.
• Osaamisen kehittäminen, kokemustenvaihto sekä uuden tiedon hankinta kalastusketjuun ja sen tukitoimintoihin liittyen.

Priorisoidut toimenpiteet

• Hankkeet, jotka kehittävät verkostoja, yhteistyötä, osaamista, kokemusten vaihtoa ja uuden tiedon hankintaa.
• Hankkeet uusien menetelmien ja teknologioiden täytäntöönpanoksi tai uusien hallinto- ja toimintamallien luomiseksi.
• Yhteistyöhankkeet sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet, jotka antavat lisää vipuvoimaa sektorille ulkoisten rahoituslähteiden ja -ohjelmien kautta.
• Muut kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet, jotka vastaavat painopistealueiden kehityshaasteisiin.

 

 Kohderyhmät

Kalastusalan alkutuottajat, yritykset ja toimijat, yhdistykset, yritykset, julkiset organisaatiot, koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen parissa työskentelevät toimijat sekä ulkoiset yhteistyökumppanit ja asiantuntijajärjestöt

 

Agenda 2030, kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma



vc_row]