Tavoitteena on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille. Meidän strategiamme kannalta tähän liittyviä tärkeitä tavoitteita ovat erilaiset toimenpiteet ja investoinnit, joilla edistetään alueen asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Esimerkiksi liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien parantaminen ja kulttuuritoiminta edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi erilaiset terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät uudet palvelut ja yhteistyömallit liittyvät oleellisesti tähän tavoitteeseen.

TÄRKEÄT ARVOT: tasa-arvo, pysyvyys, kunniotus, suvaitsevaisuus

Tavoite 4 Hyvä koulutus

Tavoitteena on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Meidän strategiamme kannalta tähän liittyviä tärkeitä tavoitteita ovat erityisesti kaikki sellaiset toimenpiteet, jotka edistävät kokeiluja ja uuden oppimista. Elinikäinen oppiminen ei tarkoita välttämättä koulun penkillä istumista, vaan uutta voi oppia monin eri tavoin ja tietoa saada monista eri lähteistä. Lasten ja nuorten yrittäjyyskasvatus ja esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen vahvistaminen ovat esimerkkejä siitä, miten voimme edistää tämän tavoitteen toteutumista.

TÄRKEÄT ARVOT: muutosvalmius, taloudellinen menestys, mukautuvaisuus

Tavoite 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

Tavoitteena on edistää kaikkia koskevaa talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. Meidän strategiamme kannalta erityisen tärkeää on alueen yrittäjyyden edistäminen ja yritysten erilaiset kehittämistoimet, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä. Myös yrittäjyyskasvatus ja kestävää matkailua edistävät toimet tukevat tätä tavoitetta.

TÄRKEÄT ARVOT: ahkera työ ja yrittäjyys, rehellisyys ja spontaanius

Tavoite 9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja

Tavoitteena on rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. Meidän strategiamme kannalta tähän liittyviä tärkeitä tavoitteita ovat erityisesti kiertotalouteen liittyvät investoinnit ja uudet toimintamallit. Myös yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö tutkimuksen ja innovaatioiden parissa ja hankkeet, jotka parantavat pienten yritysten asemaa ja mahdollisuuksia

TÄRKEÄT ARVOT: Tulevaisuuteen katsominen, kehittämismyönteisyys ja rohkeus

Tavoite 11 Kestävät kaupungit ja yhteisöt

Tavoitteena on taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat. Meidän strategiamme kannalta tähän liittyviä tärkeitä tavoitteita ovat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävät toimenpiteet. Hankkeet, joilla parannetaan asuinympäristöjen viihtyisyyttä, turvallisuutta tai kestävyyttä toteuttavat tätä tavoitetta. Tämän tavoitteen alle sijoittuvat myös kulttuuri- ja luonnonperintöä suojelevat hankkeet. Meidän strategiamme kannalta myös hankkeet, joissa edistetään kaupunkien ja maaseudun välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä, toteuttavat tätä tavoitetta.

TÄRKEÄT ARVOT: perhemyönteisyys, yhteistyö, läpinäkyvyys, avoimuus, yhteisöllisyys ja vieraanvaraisuus

Tavoite 15 Maanpäällinen elämä

Tavoitteena on suojella ja palauttaa ennalleen maaekosysteemejä, edistää niiden kestävää käyttöä sekä pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Toivomme, että jokaisessa hankkeessa on mietitty vähintään sitä, millaiset ovat hankkeen ympäristövaikutukset. Se, että hankkeella ei aiheuteta merkittävää haittaa ympäristölle, on vähimmäisvaatimus. Myös esimerkiksi erilaiset tiedonvälitys- ja koulutushankkeet, jotka edistävät ympäristötietoisuutta ja luonnon monimuotoisuutta, tukevat tätä tavoitetta.

TÄRKEÄT ARVOT: luonnonläheisyys, kantokyvyn kunniottaminen

VISIO2030 Hyvinvoiva ja Pohjanmaalla viihtyvä nuoriso uudistaa maakuntaa aktiivisesti ja kasvattaa kansainvälistä verkostoa. Nuoret kartuttavat osaamista ja kokemusta omassa maakunnassa, mutta hakevat niitä myös muilta alueilta ja jopa ulkomailta, mutta vahvat pohjalaiset juuret vetävät heidät takaisin viimeistään, kun on aika rakentaa elämään jotain pysyvämpää. Nuoret ovat tärkeässä roolissa maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. He uudistavat rohkeasti yhdistys- ja elinkeinotoimintaa innovatiivisilla ja älykkäillä liiketoimintamalleilla. Kestävyys ei ole mikään irrallinen teema, vaan se on keskeinen arvo nuorten elämässä.

Nuorten tulevaisuusnäkymiä varjostavat monet huolet. Ilmastonmuutos, pandemiat ja nyt viimeisimpänä sota Euroopassa. Tulevaisuudessa on paljon epävarmuustekijöitä. Nuorten saaminen mukaan maaseudun ja oman elinympäristön kehittämiseen on tärkeä osa maaseudun tulevaisuustyötä. Nuoret ovat itse omien tarpeidensa ja toiveidensa asiantuntijoita. On löydettävä keinot, joilla saadaan nuorten äänet kuuluviin ja nuoria mukaan päätöksentekoon, yrittäjyyteen ja yhdistystoimintaan.

Monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet kuuluvat myös maaseudun nuorille. Uusia toimintamuotoja tulisi kokeilla rohkeasti, jotta löydetään kullekin alueelle parhaiten sopivat tavat varmistaa tasapuoliset harrastusmahdollisuudet. Nuorten saaminen mukaan oman alueensa yhdistystoimintaan voi edistää uusia kokeiluja ja ideoita. Digitalisaatio voi tarjota mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia toimintoja myös etänä esimerkiksi nuorisoseurojen tiloissa. Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat lisääntyvä ongelma myös nuorten keskuudessa. Kiusaaminen sekä koulussa, että verkossa varjostavat monen lapsen ja nuoren elämää. Mielenterveyden hoidossa painotuksen olisi hyvä siirtyä vahvemmin ennaltaehkäisevään ja mielenterveyttä vahvistavaan toimintaan.

Täällä jo opiskelevia nuoria sekä täältä opiskeluiden vuoksi muuttaneita nuoria halutaan juurruttaa alueeseen, jotta saadaan muualta muuttaneet nuoret jäämään ja opiskelunsa päättäneet nuoret palaamaan kotiseudulleen. Esimerkiksi opiskelujen aikaiset työharjoittelu- ja kesätyöpaikat voivat vahvistaa suhdetta kotiseutuun ja helpottaa palaamista. Etätöiden lisäksi myös etäopiskelu on lisääntynyt, joten alueiden tietoliikenneyhteyksien laatu ja erilaisten etätyöpisteiden saatavuus voivat merkittävästi vaikuttaa siihen, mistä päin nuori opintoihinsa osallistuu. Yrittäjyys on hyvä mahdollisuus myös nuorille kehittää omaa osaamistaan ja ansaita omaa rahaa jo mahdollisesti opintojen ohessa. Osaamisen tunnistaminen ja tuotteistaminen varsinkin nuoren yrittäjän kohdalla tarvitsee monenlaista tukea ja kannustavaa ympäristöä.

Nuorilla on usein kokemus siitä, että heidän äänensä ei tule kuulluksi päätöksenteossa. Tarvitaan erilaisia foorumeja ja vaikuttamismahdollisuuksia, joiden kautta varmistetaan, että nuorten näkemyksen tulee huomioiduksi ja heille syntyy kokemus siitä, että mielipiteillä ja ideoilla on merkitystä. Kansainvälisyyden ja erityisesti kotikansainvälisyyden edistäminen on hyvä aloittaa nuorista, joille maailma on muutenkin avoinna pelien ja sosiaalisen median verkostojen kautta. Nuorten merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ympäristön suojelussa on tunnistettava. Ilmastonmuutos aiheuttaa suurta huolta nuorten keskuudessa, joten on tärkeää ottaa heidät mukaan kehittämään ratkaisuja sen torjuntaan.

Paikallista kehittämisstrategiaa ja Agenda2030 tavoitteita tukevat teot

• Lisätään nuorten tietämystä ja kiinnostusta ruoantuotantoon
• Nuoret mukaan maaseudun kehittämiseen jalkauttamalla kehittämistoimia kouluihin ja paikkoihin, joissa nuoret ovat. Ideatyöpajoja nuorille kylissä.
• Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen mm. luomalla foorumeja ja toimintamalleja nuorten ja yrittäjien kohtaamiselle
• Panostetaan paluumuuttajien houkuttelemiseen.
• Tuetaan luottamusta tulevaisuuteen ja uteliaisuutta kehittää uusia ratkaisuja ja malleja.
• Tuetaan nuorten omaa näkymistä ja tapaa toimia ilman valmiiksi määritettyjä odotuksia ja oletuksia.
• Nuorten yrittäjyyden tukeminen ja yhteistyön kehittäminen toimijoiden kesken.
• Edistetään kieli- ja kulttuurirajat ylittävää kommunikaatiota ja tekemistä kaikissa ikäryhmissä
• Kehitetään uusia toimintamalleja sukupolvien väliseen yhteisöllisyyteen, esim. Päivähoito tai koulu saman katon alle vanhusyksiköiden kanssa
• Kehitetään nuorille suunniteltuja uudenlaisia, kestäviä asumismuotoja, esimerkiksi yhteisöllinen asuminen kylissä.
• Tarjotaan nuorille mahdollisuuksia osallistua kuntien väliseen yhteistyöhön ympäristön ja ilmaston hyväksi. Kiinnitetään nuorten huomio erityisesti saariston ja meren suojeluun.
• Edistetään nuorten kansainvälisyyttä ja alueen kiinnostavuutta kansainvälisten nuorten keskuudessa.

AVAINSANAT: Nuorten yrittäjyys, yhteisöllisyys, ympäristötietoisuus, kansainvälisyys

VISIO2030 Pohjanmaan elinkeinorakenne on monipuolinen. Yritykset ovat lähteneet rohkeasti kokeilemaan uusia liiketoimintamalleja ja toimintatapoja, tuottaen uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Paikkariippumaton yrittäjyys mahdollistaa globaalit asiakkuudet. Matkailu, luovat alat ja lähiruoan tuottajat luovat uusia yhteistyömalleja. Elinkeinotoiminta on vahvasti verkottunutta ja kehittyy kansainvälisesti. Uusia yrityksiä perustetaan ja vanhat vaihtavat omistajia.

Pohjanmaa on yrittäjien maakunta. Alueella on monipuolisia mahdollisuuksia yrityksille. Viime vuosina palvelut ovat keskittyneet koko ajan enemmän isompiin keskuksiin muodostaen palvelukatveen pieniin pitäjiin ja kyliin. Digitalisaation ja tekoälyn avulla on mahdollista kehittää ja monipuolistaa palvelurakennetta myös maaseutualueilla. Digitaaliset ratkaisut voivat luoda kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai parantaa olemassa olevien kannattavuutta. Etätyön lisääntymisen myötä on tullut tavallisemmaksi tarjota palveluita etänä, joten potentiaalisten asiakkaiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Digitalisaatiosta hyötyvät myös sellaiset yritykset, jotka eivät hyödynnä sitä suoraan asiakastyössä. Digitalisaation myötä automatisaation avulla voidaan tehostaa prosesseja ja toimintamalleja. Teknologian ja digitalisaation voimakkaan kasvun ja kehityksen hidasteena on se, että digiosaaminen ei ole kaikilla riittävällä tasolla. Epävarmassa maailmantilanteessa on hyvä miettiä myös sitä, mitkä toiminnot voidaan ylläpitää silloinkin, jos verkko kaatuu tai vielä pahempi, jos sähköä ei ole. Etäisyydet ovat Pohjanmaan alueella pitkät, joten on tärkeää, että liikenne- ja logistiikkajärjestelmästä pidetään huolta kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Maaseudulla suurten tilojen rinnalla toimii paljon eri alojen mikroyrityksiä, joita tulee kannustaa yhteistyöhön ja muodostamaan oman alan tai erilaisten arvoketjujen mikroklustereita. Uusien yritysten perustaminen ja olemassa olevien yritysten jatkajien löytyminen on turvattava. Pohjanmaalla on vahvaa energia- ja teollisuusosaamista, mutta alueen elinvoimaisuuden varmistamiksesi on kehitettävä myös näiden vahvojen toimialojen ulkopuolisia toimialoja. Hyvinvointiyrittäjyys, luovat alat ja elintarvikealan uudet mahdollisuudet esimerkiksi lähi- ja luomuruoan kautta. Erityisesti naisten kiinnostusta yrittäjyyteen tulee vahvistaa.  Alueella panostetaan paljon innovaatiotoimintaan, mutta valitettavasti se on usein vain suurten yritysten toimintaa. Myös pieniä yrityksiä tulisi kannustaa kehittämään toimintaansa ja luomaan uusia palvelu- ja tuoteinnovaatioita.

Vahvojen toimialojen varjopuoli on siinä, että teollisuustyöpaikkojen ja pienten yritysten riippuvuus näistä on suuri ja tämä voi heikentää alueen muutosjoustavuutta. Aluetalous on altis isoille muutoksille, jos muutamassa isossa yrityksessä tehdään merkittäviä päätöksiä.  Ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman puute alkaa olla jo esteenä alueen yritysten kasvulle. Pohjanmaan monikielisyys ja -kulttuurisuus luovat hedelmällistä pohjaa kansainvälisestikin kiinnostavalle alueelle. Alueella jo asuvien maahanmuuttajien työllistyminen on tärkeä tavoite, mutta alueella halutaan aktiivisesti kehittää myös työperäistä maahan- ja maallemuuttoa. Tässä Leader-toiminnalla on merkittävä rooli yhteisöllisyyden tukemisessa ja alueen vetovoimaisuuden kehittämisessä. Pohjanmaalla toimii yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. On tärkeää kehittää aluetta niin, että myös osa täällä opiskelevista olisi valmis asettumaan alueelle opintojen jälkeen. Maailma muuttuu nopeasti, osaamista tulee kehittää jatkuvasti, sekä yksilö-, että organisaatiotasolla.  Perinteisiä sukupuolijakaumia eri toimialoilla tulee aktiivisesti haastaa.

Työn merkitys muuttuu ja esimerkiksi lapsi- ja perhemyönteisyys ja ikäpositiivisuus luovat työnantajille erottautumismahdollisuuksia. Työelämän inhimillinen vallankumous haastaa erityisesti perinteiset toimialat tarkastelemaan toimintatapoja. Monimuotoisuus ja kansainvälisyys lisääntyvät työelämässä. Muuttuva työnteko, lisääntynyt etätyö ja monipaikkaisuus voivat tuoda alueelle lisää asukkaita ja matkailijoita. Osa-aikainen yrittäjyys lisääntynee tulevaisuudessa, hybridiyrittäjät yhdistävät yrittäjyyttä työhön, opiskeluun tai perhevapaisiin.

Ilmastonmuutos haastaa yritykset miettimään toimintatapojaan uusiksi. Ekologisuus ja vastuullisuus korostuvat kaikessa toiminnassa. Pohjanmaalla on vahvaa energiateknologiaosaamista, joka osaltaan vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan. Kestävyys- ja kiertotalousosaaminen on alueella vahvaa ja se luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös matkailussa ekologisuus ja vastuullisuus korostuvat tulevaisuuden kilpailuetuna. Matkailussa Pohjanmaan maaseudulla on mahdollisuuksia myös hyvinvointi- ja ruokamatkailun parissa.

Paikallista kehittämisstrategiaa ja Agenda2030 tavoitteita teot

• Kokeillaan ja kehitetään maatalouden uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tuetaan lähiruokaan ja lyhyisiin ruokaketjuihin liittyviä ketteriä kokeiluja ja innovaatioita.
• Varmistetaan alueen digikyvykkyyden ja teknologiaosaamisen kasvun mahdollistava taso.
• Edistetään innovaatiokulttuuria maaseudulla ja tuodaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta myös mikroyritysten arkeen.
• Tuetaan tasa-arvon kehittämistä työelämässä, kannustetaan tyttöjä teknologia-alalle ja rohkaistaan naisia yrittäjyyteen.
• Kehitetään jatkuvan oppimisen toimintamalleja ja luodaan yrityksille mahdollisuuksia kehittää henkilöstön osaamista.
• Tuetaan aloittavia yrittäjiä ja yrityksiä, jotka haluavat uudistaa olemassa olevaa yritystoimintaa.
• Tuetaan omistajanvaihdoksia yhteistyössä elinkeinoyhtiöiden ja yritysneuvojien kanssa.
• Kehitetään maaseudun innovaatiokeskittymiä, jotka hyödyntävät olemassa olevaa infraa ja luovat uutta keräämällä yhteen toimijoita. Innovaatiokeskittymät voivat myös edesauttaa mikroyritysten klustereita.
• Kehitetään Pohjanmaan maaseutumatkailutoimijoiden osaamista ja infraa. Kehitetään ja hyödynnetään alueen monipuolisia matkailumahdollisuuksia.
• Autetaan yrityksiä ratkaisemaan osaavan työvoiman puute luomalla viihtyisiä ja houkuttelevia asuin- ja työskentely-ympäristöjä.
• Vahvistetaan alueen yritysten kiertotalous- ja ympäristöosaamista ja niiden tuomien uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen.

AVAINSANAT: Kilpailukyky, yhteisöllisyys, kiertotalous- ja ympäristöosaaminen

VISIO2030 Pohjanmaan älykkäiden kylien verkosto kattaa suurimman osan maakunnan maaseutualueista. Kylien vahva ja kestävä sosiaalinen pääoma luo vahvoja verkostoja ja sosiaalisia innovaatioita. Älykäs maaseutu panostaa tulevaisuustaitoihin ja seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia. Ennakointi ja varautuminen mahdollisiin kriisitilanteisiin kuuluu jokaisen toimijan perustaitoihin ja luo vahvan pohjan resilienssille. Älykäs maaseutu on kehittänyt monia yhteisöperustaisia ratkaisuja hillitsemään ilmastonmuutosta, parantamaan omavaraisuutta ja huoltoturvaa ja vahvistamaan sosiaalista kestävyyttä. Maahanmuuttajien ja maallemuuttajien osaaminen otetaan yhteisöissä vastaan innostuneesti.

Maaseutualueet kaikkialla kohtaavat samankaltaisia haasteita; väestö ikääntyy, palvelut ja työpaikat siirtyvät suurempiin keskuksiin, harrastusmahdollisuudet vähenevät. Koronapandemian myötä kiinnostus maalla asumista kohtaan on kasvanut, mutta varsinaista maallemuuton aaltoa ei ole vielä nähty. Sota Ukrainassa sen sijaan tulee varmasti heijastumaan myös Pohjanmaan maaseutualueille. On myös täysin mahdollista, että tulevan ohjelmakauden aikana ilmastonmuutoksen nopea edistyminen tulee aiheuttamaan maahanmuuttajien määrän lisääntymistä. Pohjanmaan rannikkoalueilla on hyvät valmiudet tarjota turvallisia asuinympäristöjä ja auttaa kotoutumisessa. Yhdistysten ja muiden yhteisöjen rooli tulee korostumaan sosiaalisen kestävyyden kehittämisessä alueella. Yhteistyötä yhdistysten, yritysten ja julkisorganisaatioiden välillä tulee kehittää. Parhaimmillaan yhteistyö mahdollistaa sosiaaliset innovaatiot, jotka voivat ratkaista monia ongelmia. Paikallisyhteisöjen vahvistaminen luo uudenlaisia lähi-ilmiöitä.

Uusien pandemioiden ja sodan uhka tulevat heijastumaan tulevalla ohjelmakaudella toteutettaviin toimenpiteisiin. Maatilojen ahdinko aiheuttaa epävarmuutta mm. ruokaturvaan ja omavaraisuuteen. Myös energiaomavaraisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Alusta- ja jakamistalous voivat tarjota viisaita ratkaisuja sekä kylä- että aluetason varautumiseen ja vaihtoehtoisten ruokajärjestelmien kehittämiseen. Lähiruoka, lyhyet ruokaketjut ja erilaiset ruokaan liittyvät palveluinnovaatiot (esim. Food-as-Service) vahvistavat alueen ruoantuotantoa.

Hyvinvointialueet ovat siirtäneet kunnilta tiettyjä tehtäviä. Tähän uuteen hallintomalliin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat myös asumiseen maaseuduilla. Erityisesti terveyspalveluiden turvaaminen jokaisen kunnan alueella huolettaa varmasti monia asukkaita. Muuttunut tehtävänjako hajauttaa valtaa ja päätöksentekoa, mutta toivottavasti se myös vapauttaa kuntien resursseja oman toiminnan kehittämiseen.

Erilaiset kriisit ovat jakaneet ihmisiä ja vastakkainasettelu on korostunut. Maaseutu – kaupunki vastakkainasettelu on hieman vähentynyt pandemian myötä, mutta vielä on matkaa avoimeen vuoropuheluun ja yhteiskehittämiseen. Populismin lisääntyminen haastaa ihmisten medialukutaidon ja lähdekriittisyyden. Valeuutisia on liikkeellä paljon. Digitalisaatio on mahdollistanut uusia tapoja kokoontua yhteen saman mielisten kanssa, mikä on toisaalta luonut paljon uusia vahvoja verkostoja, mutta samalla lisännyt kuplautumista. Digitalisaatioon liittyy myös haasteita, jotka lisäävät eriarvoistumista. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia tai osaamista olla osana digiyhteiskuntaa ja digisyrjäytyminen kasvaa. Digitalisaatio lisää myös tietoturvariskejä.

Paikkariippumattomuus ja monipaikkaisuus haastavat kunnat ja kylät miettimään palveluja uudelleen, kun ihmiset ovat tehneet töitä mökeiltään tai sukulaisten luota maaseudulla. Erityisen tärkeää olisi löytää uudenlaisia ratkaisuja asumiseen. Kaikki eivät halua ostaa taloa maalta, jolloin vuokra-asuminen voisi olla hyvä vaihtoehto. Tarjonta vuokra-asunnoissa rajoittuu vielä liian paljon kuntien rivi- ja kerrostaloasuntoihin, mitkä eivät välttämättä tarjoa sellaista maaseutuelämystä jota haetaan. Myös yhteisöllinen asuminen ja erilaiset ekokylät uudistavat asumisen vaihtoehtoja.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys lisääntyy ja se voi tarjota osaltaan ratkaisuja ongelmaan maaseudun katoavien palveluiden suhteen. Lainsäädännön ja tukitoimien osalta yleishyödyllisen toimija yritystoiminta voi kuitenkin olla hankala ja hallinnollinen puoli voi olla liian raskas yhdistyspohjaisesti. Osuuskuntayrittäjyys voi tarjota hyviä mahdollisuuksia maaseudun palveluiden kehittämiseen. Maaseudulla toimivilla yhdistyksillä, kuten nuorisoseurat ja kyläyhdistykset, on kiinteistöjä, jotka ovat hyvin vähäisellä käytöllä, jos ollenkaan. Näiden monipuolisempaan käyttöön tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja. Lisäämällä muotoiluajattelua ja yhteiskehittämistä voidaan suunnitella tulevaisuuskestäviä ratkaisuja Pohjanmaan maaseudulle.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja lajikato haastavat miettimään uudenlaisia ratkaisuja energiaan, tuotantoon ja kuluttamiseen. Maaseudulla asenteet luonnonsuojelua kohtaan voivat olla osin melko haastaviakin, joten tarvitaan paljon viestintää ja koulutusta, jotta saadaan kaikki toimijat seisomaan tarvittavien toimenpiteiden takana. Kiertotalousosaaminen on alueella vahvaa, sitä tulee vahvistaa myös kylä- ja yksilötasolla.

Paikallista kehittämisstrategiaa ja Agenda2030 tavoitteita tukevat toimenpiteet

• Vahvistetaan alueen omavaraisuutta ja siihen liittyvää osaamista. Kehitetään varautumista ja kriisivalmiuksia kehittämällä uudenlaisia yhteistyömalleja ja laatimalla kylien turvallisuussuunnitelmia.
• Varmistetaan ruokaturva kehittämällä olemassa olevaa ruoantuotantoa ja kehittämällä uusia toimintamalleja, esim. kumppanuusmaatalous ja yhteiskunnalliset yritykset maataloustoimijoina
• Parannetaan kehittämisen maaperän mahdollisuuksia synnyttää uusia sosiaalisia innovaatioita tuomalla yhteen eri sektorien toimijoita ja luomalla uusia yhteistyön malleja.
• Vahvistetaan luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä mm. Green ja Blue Care palveluiden avulla.
• Luodaan uusia keinoja helpottaa maahan- ja maallemuuttajien kotiutumista ja integroitumista alueelle ja sosiaalisiin yhteisöihin. Etsitään keinoja hyödyntää uusien asukkaiden osaamista nykyistä paremmin.
• Vahvistetaan maaseutualueiden asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja julkisen sektorin digikyvykkyyttä ja valmiutta hyödyntää erilaisia teknologisia ratkaisuja alueen kehittämisessä.
• Kasvatetaan Pohjanmaan maaseutualueiden energiaomavaraisuutta ja puhtaan energian osuutta. Kehitetään energiaratkaisujen ympärille uudenlaista yhteisölähtöistä liiketoimintaa.
• Tuetaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja erilaisten alustojen hyödyntämistä yritysten ja yhdistysten palvelujen ja yhteistyön kehittämisessä.
• Kehitetään asumisen uusia muotoja ja erilaisia asumisen kestävyyden parantamisen ratkaisuja, esim. yhteisöllinen asuminen, minitalot, autiotalojen ja muiden vanhojen kiinteistöjen asuinkäyttöön ottaminen.
• Rakennetaan viisasta ja tulevaisuustaitoista maaseutua tukemalla älykäs kylä-strategioiden suunnittelua ja toteuttamista. Parannetaan alueen toimijoiden ennakointi- ja tulevaisuustaitoja. Vahvistetaan osallisuuden ja toimijuuden kokemusta.
• Vahvistetaan yhteistyötä alueen yhdistysten ja yritysten kesken. Yhdistysten talot tms. Maaseudun tyhjien kiinteistöjen uusiokäyttö esim. Yhteisöllisinä työtiloina tai vaikka majoituskäytössä.
• Kehitetään aktiivisesti ilmasto- ja resurssiviisaita ratkaisuja ja toimenpiteitä, joilla parannetaan luonnon monimuotoisuutta.
• Tuetaan yhteistyössä ja kumppanuusverkostojen kehittämisessä. Toimitaan aktiivisesti verkostoissa ja kannustetaan toimijoita paikalliseen, alueiden väliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

AVAINSANAT: Omavaraisuus, varautuminen, verkostoituminen, yhteistyö, ennakointi- ja tulevaisuustaidot

VISIO2030 Pohjanmaan yhteisöllisyys ja vastaanottavaisuus tukevat sosiokulttuurista monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta. Maakunnan vahva ja kestävä sosiaalinen pääoma luo vahvoja verkostoja ja sosiaalisia innovaatioita. Kylät ja yhdistykset ovat vahvassa roolissa kehittämässä alueen asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Viihtyisät ja elinvoimaiset asuinympäristöt Pohjanmaan maaseutualueilla ovat auttaneet alueen yrityksiä houkuttelemaan osaajia muualta päin Suomea, mutta myös kansainvälisyys on kylissä lisääntynyt.

Väestön ikääntyminen ja nuorten muuttaminen pois maaseutualueilta haastavat monia maaseudun yhdistyksiä miettimään omaa toimintaansa uudelleen. Neljäs sektori on ottanut suurempaa roolia vapaaehtoistyössä ja ihmisten sitoutuminen yhdistyspohjaiseen toimintaan on murroksessa. Uudenlaisia yhteistyön ja yhdistystoiminnan malleja tarvitaan vastaamaan muuttuneeseen kysyntään. Teknologia ja digitalisaatio muuttavat myös kylien ja yhdistysten toimintaa. Ne voivat tarjota mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen, mutta osaamistaso digitalisaation suhteen on vaihteleva. Ihmisten kiinnostus jakamistaloutta ja erilaisia alustoja kohtaan on kasvanut. Jakamistalous tuo myös yhdistystoimintaan uusia mahdollisuuksia, jos kaikkea toimintaan tarvitsevaa materiaalia ei välttämättä olisi pakko omistaa itse, vaan sitä voisi lainata tai vuokrata toisilta. Alustatalous voisi toimia myös tukena, kun kylät kartoittavat omavaraisuuttaan ja huoltovarmuutta.

Monet yhdistykset voivat kohdata myös taloudellisia haasteita jäsenmäärän laskiessa ja valtiolta saatavien tukien pienentyessä. Tämä pakottaa miettimään uusia ansaintamalleja, jotta mahdollisten tilojen ja muun toiminnan kulut saadaan katettua. Yksi malli ei sovi kaikille, vaan jokaisen on mietittävä itselle parasta toimintamallia omat resurssit ja toimintaympäristö huomioiden. Kyläsuunnitelmat tulevat jatkossa sisältämään yhä enemmän pohdintaa myös siitä, miten kylän ja kylillä toimivien yhdistysten talous hoidetaan tulevaisuudessa. Yhdistyksissä on paljon piilevää osaamista, joka pitäisi myös osata tunnistaa ja ottaa hyötyyn.

Ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelu liittyy tulevaisuudessa hyvin voimakkaasti maaseudun asukkaiden elämään. Suurin osa Suomen luontoa sijaitsee maaseudulla, kuten myös maatalous pääosin. Maatalous kuormittaa ympäristöä voimakkaasti, mutta samalla se luo perustan maan omavaraisuudelle ja kriisivalmiudelle. Pohjanmaalla yritysten kiertotalousosaaminen on vahvistunut koko ajan, mutta tulevaisuudessa alueiden tulee kehittää sitä kokonaisvaltaisesti. Ihmisten kiinnostus tee-se-itse toimintaa ja perinteisiä työtapoja kohtaan luo yhdistyksille mahdollisuuksia tarjota tiloja ja osaamista. Puhdas luonto on merkittävä hyvinvoinnin lähde alueen asukkaille, mutta se tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia luontomatkailun kehittämiseen. Koronapandemia on lisännyt merkittävästi kiinnostusta luontokohteita ja erilaisia reittejä kohtaan. Jotta syntynyt kiinnostus saadaan säilymään myös jatkossa, tulee näitä kohteita kehittää määrätietoisesti. Opasteiden, levähdys- ja pysäköintipaikkojen on oltava kunnossa ja tietoa kohteista helposti saatavilla.

Paikallista kehittämisstrategiaa ja Agenda2030 tavoitteita tukevat teot

• Vahvistetaan kylien ja yhdistysten roolia lähiruokaketjuissa ja ruokaturvassa.
• Parannetaan paikallisen ruoan arvostusta ja merkitystä yhdistysten varainhankinnassa ja toiminnan kehittämisessä.
• Tuetaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämistä erityisesti kotoutumisen ja toimijuuden näkökulmista.
• Vahvistetaan kylien ja yhdistysten taloudellista kestävyyttä ja jatkuvuutta.
• Autetaan yhdistyksiä tunnistamaan omat erityisosaamiset ja vahvuudet, joiden varaan on mahdollista rakentaa muutoskykyistä toimintaa. Kehitetään olemassa olevaa yhdistystoimintaa ja luodaan yhdistystoiminnalle myös uusia muotoja, 4. sektorin kehittyminen tulee huomioida.
• Kiertotalousosaamisen kehittäminen
• Parannetaan yhdistysten digiosaamista ja ehkäistään sen avulla digisyrjäytymistä.
• Parannetaan luonto- ja virkistysalueiden viihtyvyyttä ja saavutettavuutta. Panostetaan erityisesti esteettömyyden ja luontoarvojen huomioimiseen. Kehitetään metsästyksen ja kalastuksen tuomia mahdollisuuksia kylille. Tuetaan toimenpiteitä, joilla kylät ja yhdistykset parantavat lähiluonnon tilaa.
• Edistetään erilaisten kylille tärkeiden yhteenliittymien sekä osuuskuntien, kuten osakaskuntien, tiekuntien, ojitusyhteisöjen sekä esim. vesiosuuskuntien jatkuvuutta lisäämällä nuorten asukkaiden tietämystä näiden toiminnasta.
• Edistetään kulttuuri- ja perinnemaisemien, muinaisjäännösten hyödyntämistä matkailussa ja alueen paikallisidentiteetin vahvistamisessa.

AVAINSANAT: Uudistuminen, digiosaaminen, kulttuuriperinnön vahvistaminen