Kalaleaderstrategia

ÄLYKÄS RESILIENSSI ELINVOIMAISESTA MERESTÄ

Kala-Leader strategia Pohjanmaalla 2021-2027
Pohjanmaan rannikkotoimintaryhmä KAG Aktion Österbotten r.f.

Strategia on laadittu vuosille 2021–2027, mahdollisella jatkolla vuoteen 2029 asti. Strategia pohjautuu aiempien ohjelmakausien kokemuksiin sekä pureutuu ajankohtaisiin paikallisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin ja sekä peräänkuuluttaa rohkeampaa uudistautumista ja innovaatioita. Erityisten kehittämisalueiden perustana on käytetty toimintaympäristöanalyysia sekä kalastuselinkeinojen ja muiden etujärjestöjen edustajien paikallisia kuulemisia.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston 2021–2027 (EMKR) kansallinen ohjelma ja Kotimaisen kalan edistämisohjelma luovat strategian puitteet ja suunnan. Strategia tasapainotetaan myös suhteessa YK:n kestävän kehityksen globaaliin toimintaohjelmaan Agenda 2030:een, joka EU:ssa konkretisoidaan EU:n Green Deal och Farm to fork -strategiassa. Tavoitteena on luoda kokonaisvaltaista kestävä kehitystä, jossa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat sekä pyrkimys hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Globaalit tavoitteet koskevat kaikkia paikallisyhteisöjä ja vaativat toimenpiteitä paikallishallinnolta, yksityissektorilta, kansalaisyhteiskunnalta ja kansalaisilta. Strategian valintakriteereiden avulla arvioidaan hankkeiden tavoitteiden täyttymistä paikallisyhteisössä.

VISIO

Kalastuselinkeino luottaa tulevaisuuteen ja on elinvoimainen osa pohjalaisia rannikkoyhteisöjä. Ala houkuttelee myönteisen imagon avulla ja kantavana tulonlähteenä uusia toimijoita. Kalastuselinkeino on innovatiivinen ja sietokykyinen toimiala, joka tuottaa elinvoimaisiin kalakantoihin ja myönteiseen ympäristövaikutukseen perustuvia paikallisia, kestäviä elintarvikkeita.

Monipuolinen ja valikoiva kalastus pitkälle kehittyneen arvoketjun ja eri asiakasryhmille suunnattujen myyntikanavien avulla mahdollistaa kannattavuuden ja vakaan kehityksen. Vesiviljely ja kalanviljely antavat synergiaetuja kestävinä, kilpailukykyisinä ja laajasti hyväksyttyinä elinkeinoina.

 

PAINOPISTEALUEET

1. Elinvoimaiset ekosysteemit
2. Kalastuskulttuuri ja kukoistavat rannikkoyhteisöt
3. Kalan arvoketju ja sininen biotalous
4. Kalan alkutuotanto
5. Asiantuntemus ja yhteistyö

1. Elinvoimaiset ekosysteemit

Kehityksen haasteet

Kalastusteollisuuden ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen perusta perustuu elinkelpoisiin lisääntymiskykyisiin ekosysteemeihin ja kalakantoihin. Tietämys kalakantojen tilasta ja pitkän aikavälin käytöstä on olennaisen tärkeää. Tietoisuutta siitä, miten maan- ja vedenkäyttö, yhteisöt ja infrastruktuuri vaikuttavat vesiekosysteemeihin ja kalojen elinympäristöihin, olisi lisättävä. Toimet ja mallit, joilla palautetaan ja parannetaan vesiekosysteemien ja niiden palvelujen tuotantokykyä, edistävät osaltaan kestävien rannikkoyhteisöjen luomista.

Etusijalle asetetaan elinympäristöjen ennallistaminen, kalastuksenhoito, kalatiet ja kutualueet sekä vesienhoito ja toimenpiteet rehevöitymisen vähentämiseksi, ravinteiden pidättämiseksi ja toimivien kiertokulkujen luomiseksi. Aktiivinen ekosysteemien vuorovaikutus, kiertomallit, ekologiset korvaavat toimenpiteet ja uusiutuvan vesiviljelyn kehittäminen kaikilla trofiatasoilla voivat torjua ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen kielteisiä vaikutuksia ja edistää samalla alan kehitystä ja kilpailukykyä.

On myös tärkeää lisätä tietämystä kalastuksen, kalankasvatuksen ja vesiekosysteemien olosuhteista ja tiedottaa niistä tieteelliseltä pohjalta sekä petojen ja tulokaslajien vaikutuksesta kalastukseen ja ekosysteemeihin ja niiden pitkän aikavälin hoitoon. Kalastukseen ja vesiekosysteemeihin liittyvät kestävyyttä ja vihreää siirtymää koskevat aloitteet sekä sitoutuminen ja toimet saastumisen ja roskaantumisen vähentämiseksi ovat tärkeitä.

Focus

  • Luodaan elinkelpoisia lisääntymiskykyisiä ekosysteemejä ja kalakantoja.
  • Lisätään tietoa ja tietoisuutta vesiekosysteemien tilasta ja olosuhteista.
  • Testata kestävää vesiviljelyä, ekosysteemien vuorovaikutusta ja kiertotalousmalleja ja lisätä tietoisuutta niistä.
  • Rehevöitymisen, roskaantumisen ja saastumisen vähentäminen.

Ensisijaiset toimet

  • Hankkeet, jotka parantavat kalakantojen ja vesiekosysteemien tilaa ja pitkän aikavälin käyttöä tai lisäävät niitä koskevaa tietämystä.
  • Innovatiiviset tai kokeilevat hankkeet, jotka voivat luoda perustan uusille malleille ekosysteemivuorovaikutuksesta, regeneratiivisesta vesiviljelystä ja rehevöitymisen ehkäisystä.
  • Muut kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet, joilla vastataan painopistealueen kehityshaasteisiin.

Kohderyhmät

Alkutuottajat, kalastusalan yritykset ja toimijat, yhdistykset, yhteisöt, kestävän kehityksen puolesta työskentelevät toimijat tai yhteiskunnan laajapohjaiset toimijat, julkiset organisaatiot sekä koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimijat.

Globaalit kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030

 

 

2. Kalastuskulttuuri ja kukoistavat rannikkoyhteisöt

Kehityksen haasteet

Rannikkokalastuksen pitkän aikavälin selviytymisen kannalta on tärkeää säilyttää kalastuskulttuuri ja elinkelpoiset rannikkoyhteisöt, joissa meri, kala, kalastaja ja kalasatama ovat osa yhteistä identiteettiä, joka antaa yhteisölle sen luonteen ja vetovoiman. Näkyvyyden lisäämisen, paikallisten kalatapahtumien ja suoramyyntimallien avulla, joiden saatavuus paikallisyhteisössä lisääntyy, luodaan suhteita ja verkostoja, jotka lisäävät kalastusalan ja -kulttuurin näkyvyyttä ja suosiota.

Investoinnit paikalliseen ruokakulttuuriin, elämyspalveluihin ja kalastusmatkailuun täydentävät ja vahvistavat rannikkoyhteisön identiteettiä. Tähän sisältyy merikulttuuri ja perinteet, jotka liittyvät hylkeiden ja muiden meren luonnonvarojen käyttöön paikallisyhteisössä. Kalastusalan uudistamisen, nuorentamisen ja kehittämisen varmistamiseksi on tärkeää tehdä alasta houkutteleva, jotta nuoret, maahanmuuttajat ja naiset voivat edistää innovointia ja laajentaa alan perustaa. Yhteiskunnan tietämystä kaupallisesta kalastuksesta olisi lisättävä, ja toimenpiteet, joilla parannetaan kalastusalan imagoa ja asemaa kestävänä elinkeinona, ovat olennaisen tärkeitä. Uusille kalastajille olisi annettava pääsy kalastusalueille ja -yhteisöihin sekä mahdollisuus saada mentorointia ja opastusta.

Kaloja ja vesiympäristöä koskevat sosiaaliset ja tiedotushankkeet edistävät sosiaalista hyväksyntää ja ymmärrystä alan juurista historiassa, nyky-yhteiskunnassa ja sen luonnollisesta roolista elinkelpoisten ekosysteemien hallinnassa. Yhteiskunnan suhteen paikallisiin kaloihin, mereen ja sen ekosysteemiin tulisi olla kollektiivinen ja sen tulisi läpäistä kaikki rannikkoyhteisön tasot.

Focus

  • Lisätään kalastusalan ja paikallisyhteisön eri tasojen välistä vuorovaikutusta.
  • Lisätään kalastusalan näkyvyyttä ja tietämystä sen olosuhteista.
  • Luoda uudistumista ja innovointia laajentamalla alan perustaa ja lisäämällä sen houkuttelevuutta.
  • Aktivoidaan ja vahvistetaan yhteiskunnan suhdetta paikalliseen kalastukseen, mereen ja sen ekosysteemiin kaikilla tasoilla.

Ensisijaiset toimet

  • Hankkeet, jotka lisäävät kaupallisen kalastuksen ja rannikkokulttuurin näkyvyyttä ja tietoisuutta tai aktivoivat ja vahvistavat yhteisön suhteita paikalliseen kalastukseen, mereen ja sen ekosysteemeihin.
  • Hankkeet, jotka lisäävät alan houkuttelevuutta ja luovat laajemman pohjan alalle.
  • Muut kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet, joilla vastataan painopistealueen kehityshaasteisiin.

Kohderyhmät

Alkutuottajat, kalastusalan yritykset ja toimijat, yhdistykset, yhteisöt, toimijat, jotka kokoavat yhteen nuoria, naisia, uussuomalaisia tai joilla on laaja yhteiskunnallinen perusta, julkiset organisaatiot sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimijat.

 

 

3. Kalan arvoketju ja sininen biotalous

Kehityksen haasteet

Toimivat arvoketjut, joissa hyödynnetään koko alan tuotantoa ja potentiaalia, ovat erittäin tärkeitä alan kehitykselle. Avainsanoja ovat korkea laatu, korkea lisäarvo, asiakaslähtöinen tuotekehitys, maksimaalinen lisäarvo ja kaikkien sivutuotteiden hyödyntäminen. Erityistä huomiota kiinnitetään vajaasti hyödynnettyjen kalalajien, älykkäiden kalojen ja pienten kalojen arvon lisäämiseen sekä paikallisen lisäarvon lisäämiseen.

Paikallisia erikoisuuksia, ruokakulttuuria ja perinteitä, jotka herättävät kiinnostusta ja tuovat lisäarvoa markkinoille, olisi hyödynnettävä, samoin kuin monihyötyisiä alkuperämerkintöjä, sertifiointeja ja tuotemerkkien suojaa. Pienimuotoiset ja laajamittaiset ratkaisut täydentävät toisiaan teollisuuden ja markkinoiden tarpeiden täyttämiseksi. Lyhyet toimitusketjut ja myyntikanavat, joiden avulla paikalliset kalat löytävät nopeasti loppuasiakkaansa, edistävät alan kannattavuutta, sen uudistumista ja hyväksyntää paikallisella tasolla, ja niillä on arvoa koko paikalliselle kuluttaja-, ravintola- ja matkailuyhteisölle.

Paikallisten kalatuotteiden hankinta ja käyttö julkisissa keittiöissä on ensisijainen tavoite. Kalastusalan kauppa-, viestintä- ja avoimuusjärjestelmiä olisi kehitettävä kotimaisen kalan saatavuuden, näkyvyyden, jäljitettävyyden ja eriyttämisen parantamiseksi markkinoilla. Asiakaslähtöinen tuotekehitys ja korkealaatuisten tuotteiden kehittäminen voivat lisätä kalojen ja muiden vesiluonnonvarojen arvoa. Yhteistyötä arvoketjussa olisi kehitettävä sen varmistamiseksi, että eri eriä, laatuja ja jakeita hyödynnetään täysimääräisesti, mikä lisää alan joustavuutta ja kilpailukykyä. Kalastusala on osa sinistä biotaloutta, ja sen olisi hyödynnettävä kaikki sen tarjoamat mahdollisuudet ja synergiat veden ja vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen avulla.

Focus

  • Tuotteiden ja konseptien kehittäminen lisäarvon maksimoimiseksi eri markkinoilla.
  • Kollektiivinen toiminta näkyvyyden ja erottautumisen varmistamiseksi markkinoilla.
  • Laitteet, teknologia ja infrastruktuuri resurssitehokasta hallintoketjua varten.
  • Arvoketjun ja sen tukijärjestelmien kehittäminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Ensisijaiset toimet

  • Jalostusketjun kehittämishankkeet, uudet tuotteet ja konseptit, korkeamman jalostusarvon tuotteiden kehittäminen sekä alikäytettyjen kalalajien ja pienten kalojen käytön lisääminen elintarvikkeena.
  • Innovatiiviset tai kokeelliset hankkeet, jotka voivat luoda perustan uusille vesiluonnonvaroihin perustuville sovelluksille.
  • Muut kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet, joilla vastataan painopistealueen kehityshaasteisiin.

Kohderyhmät

Alkutuottajat, kalastusalan yritykset ja sidosryhmät, teknologian, tuotteiden ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät yritykset ja sidosryhmät, julkiset organisaatiot sekä koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminnan sidosryhmät.

Globaalit kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030

 

 

4. Kalan alkutuotanto

Kehityksen haasteet

Pohjanmaan rannikkokalastus on elinvoimaista ja monipuolista, mutta haasteena on ammattikunta, jonka keski-ikä on korkea, ja ala, jonka kannattavuus on heikko. Siksi toimenpiteet kannattavuuden lisäämiseksi, työolojen parantamiseksi ja uusien kalastajien houkuttelemiseksi ovat ensisijaisen tärkeitä. Kestävän rannikkokalastuksen olisi oltava monipuolista ja siinä olisi hyödynnettävä eri lajeja monipuolisesti ja kestävästi.

Perinteisesti tärkeiden kalastuslajien arvoa olisi nostettava ja samalla olisi kehitettävä vajaasti hyödynnettyjen kalalajien ja pienten kalojen käyttöä, jotta voitaisiin kompensoida hylkeiden, merimetsojen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita. Tavoitteena olisi oltava, että kaikki pyydetyt kalat hyödynnetään ja että kalastajat saavat kohtuulliset tulot. Pyydyksiä, menetelmiä, laitteita, teknologiaa, logistiikkaa ja viestintää olisi kehitettävä, jotta voidaan luoda pitkällä aikavälillä kestävää kaupallista kalastusta, joka tuottaa tuloja, luo työpaikkoja ja edistää elintarviketurvaa.

Energiatehokkaiden ratkaisujen, uuden teknologian, digitalisaation ja sähköistämisen käyttö on luonnollinen osa tätä. Kestävä valikoiva kalastus, petojen aiheuttamien vahinkojen vähentäminen, kaikkien kalalajien hyödyntäminen, työmäärän vähentäminen, turvallisuuden lisääminen, korkea laatu, korkea lisäarvo ja jätteiden välttäminen ovat avainsanoja kehityksessä.

Kalasatamien ja purkauspaikkojen jatkuva olemassaolo ja kehittäminen on kaupallisen kalastuksen edellytys, samoin kuin toimivan logistiikka- ja jalostusketjun saatavuus. Kalasatamien kehittäminen kiertotalouden ja kestävien energia-, vesi-, jäte- ja sivuvirtaratkaisujen kannalta on ensisijainen tavoite. Kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja paikallisyhteisöjen välinen synergia on olennaisen tärkeää, jotta voidaan ylläpitää ja kehittää kalastusalaa ja sen infrastruktuuria ja perusedellytyksiä.

Vesiviljelyä, mukaan lukien kalankasvatus ja muut vesiviljelymuodot, olisi kehitettävä kestävältä ja pitkäaikaiselta pohjalta tavoitteena luoda kestävä, kilpailukykyinen ja laajalti hyväksytty toimiala. Vesiviljelyn kehitysalueita ovat sen fyysiset ja ympäristöolosuhteet, tila, teknologia, yhteistyö, uudet viljelymallit ja infrastruktuuri. Kiertovirtojen jatkokehittäminen ja eri trofiatasojen hyödyntäminen kaupallisiin tarkoituksiin ja ravinteiden vähentämiseen on kiinnostavaa. Kalan alkutuotanto muuttuvassa yhteiskunnassa ja muuttuvassa ekosysteemissä edellyttää innovointia ja sallivaa kokeilu- ja erehdysmentaliteettia, jossa onnistumiset ja epäonnistumiset johtavat uusiin ratkaisuihin.

Focus

  • Luodaan kestävä, kannattava, monipuolinen ja valikoiva kalastus, jolla on useita lisäarvoja.
  • Luodaan joustava, kannattava ja kestävä vesiviljely, jolla on laaja hyväksyntä.
  • Ratkaisut, joilla vähennetään hylkeiden, merimetsojen ja muiden rannikkokalastukselle haitallisten lajien vaikutusta.
  • Laitteet, teknologia ja infrastruktuuri resurssitehokasta hallintoketjua varten.

Ensisijaiset toimet

  • Hankkeet, joilla kehitetään kalastuksen valikoivuutta ja monipuolisuutta, kalastetaan vajaasti hyödynnettyjä lajeja ravinnoksi ja vähennetään petojen vaikutusta.
  • Energiatehokkaita ratkaisuja, uutta teknologiaa, digitalisointia ja alkutuotannon sähköistämistä koskevat hankkeet.
  • Innovatiiviset tai kokeelliset hankkeet, joilla voidaan lisätä kalantuotannon resurssitehokkuutta ja kannattavuutta tai vähentää työmäärää.
  • Muut kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet, joilla vastataan painopistealueen kehityshaasteisiin.

Kohderyhmät

Alkutuottajat, kalastusalan yritykset ja toimijat, yhdistykset, yhteisöt, teknologia-, tuote- ja liiketoiminnan kehittämisalan yritykset ja toimijat, julkiset organisaatiot sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimijat.

Globaalit kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030

 

 

5. Asiantuntemus ja yhteistyö

Kehityksen haasteet

Rannikkokalastuksen edellytykset perustuvat suurelta osin jaettuihin ja yhteisiin resursseihin, joita ovat vesiekosysteemit, kalakannat, kalavedet ja kalasatamat sekä yhteinen infrastruktuuri. Paikallisten kalastusyhteisöjen jatkuvuus ja kehittyminen riippuvat siis sisäisestä ja ulkoisesta yhteistyöstä, jotta voidaan turvata yhteiset resurssit ja varmistaa, että kalastusala ei syrjäydy muista yhteiskunnallisista eduista.

Investoinnit edellyttävät usein yksityisen ja julkisen sektorin välistä vuorovaikutusta sekä aluesuunnittelua, tutkimusta ja kehittämistä, joissa kalastusjärjestöillä on verkostoitumisrooli. Tuotannon ja kulutuksen kestävyyden ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi olisi testattava ja löydettävä uusia yhteistyö- ja viestintämalleja, joissa jakamistalouden periaatteet voivat tarjota kestäviä kustannushyötyjä. Uudet ratkaisut ja innovaatiot syntyvät usein paikallisessa vuorovaikutuksessa ulkopuolisten vaikutteiden kanssa.

Aktiiviset verkostot tiedon levittämiseksi ovat siksi kehityksen kannalta avainasemassa, samoin kuin kohtaamispaikkojen luominen, mahdollisuudet opintokäynteihin ja muihin tapoihin parantaa taitoja ja vaihtaa kokemuksia eri alueiden kalastajien, järjestöjen ja yritysten välillä. Kumppanuudet tarjoavat mahdollisuuksia edistää uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien syntymistä, kestäviä ratkaisuja ja markkinoilla menestyvien tuotteiden kehittämistä.

Alkutuotannon, jalostuksen, markkinoinnin ja kuljetuksen yhteistyömallien kehittäminen lisää alan elinkelpoisuutta. Ensisijaisena tavoitteena on parantaa alan ammattitaitoa ja ammattitaitoa sekä ottaa käyttöön uusia menetelmiä ja käyttää uutta teknologiaa. Koulutus- ja tiedotushankkeissa on usein lisäarvoa, jos ne suunnitellaan tai toteutetaan useiden toimintaryhmien alojen yhteistyönä, samoin kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan puuttua monimutkaisiinkin ongelmiin, ja niiden vaikutus on paljon suurempi kuin jos vastaavia toimia toteutettaisiin vain paikallisella tai kansallisella tasolla. Ohjelman ensisijaisena tavoitteena on aktiivinen tiedonvaihto ja yhteistyö muiden kalastusryhmien, paikallisten ja kansallisten järjestöjen sekä muiden maiden ja EU:n tason kumppaneiden ja verkostojen kanssa.

Focus

  • Paikallisten ja alueiden välisten verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen eri tasoilla.
  • Yhteistyömallien ja jakamistalouden kehittäminen kalastusyhteisöissä ja koko arvoketjussa.
  • Uusien menetelmien ja tekniikoiden käyttöönotto, joka hyödyttää monia osapuolia.
  • Valmiuksien kehittäminen, kokemusten vaihto ja uusien tietojen hankinta kalastusketjussa ja sen tukitoiminnoissa.

Ensisijaiset toimet

  • Hankkeet, joilla kehitetään verkostoja ja yhteistyötä sekä parannetaan taitoja, vaihdetaan kokemuksia ja hankitaan uutta tietoa.
  • Hankkeet, joissa otetaan käyttöön uusia menetelmiä ja teknologioita tai luodaan uusia hallinto- ja toimintamalleja.
  • Yhteistyö- ja T&K-hankkeet, jotka hyödyttävät alaa ulkoisten rahoituslähteiden ja -ohjelmien kautta.
  • Muut kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet, joilla vastataan painopistealueen kehityshaasteisiin.

Kohderyhmät

Alkutuottajat, kalastusalan yritykset ja toimijat, yhdistykset, yritykset, julkiset organisaatiot, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimijat, ulkopuoliset kumppanit ja asiantuntijaorganisaatiot.

Globaalit kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030