Suomen rannikkovesien rehevöityminen on suuri ympäristöhaaste, johon kelluva viljely saattaa tarjota ratkaisun. Vaasan ammattikorkeakoulun ja Aktion Österbottenin Floating Islands -hankkeessa on tutkittu, kuinka muovittomia kelluvia kasvatusalustoja voidaan hyödyntää veden puhdistuksessa, ruoantuotannossa ja bioenergian raaka-aineena. Hanke on ensimmäinen laatuaan, sillä siinä tutkittiin biohajoavia ja monivuotisia alustoja Suomen murtovesialueilla.
Tässä menetelmässä kasveja kasvatetaan meressä kelluvilla alustoilla. Hankkeessa kehitettiin muovittomia kasvatusalustoja, joihin istutetaan kasveja, joiden juuret sitovat vedestä ravinteita. Tämä auttaa vähentämään Itämerta rehevöittäviä aineita, kuten fosforia ja typpeä, samalla kun tuotetaan hyödyllisiä kasveja elintarvikekäyttöön tai bioenergiaksi.
– Opiskelin energiatekniikan insinööriksi, mutta Floating Islands -menetelmässä erityisesti kiinnosti se, että kyseessä oli ensimmäinen pilotointi ja pääsi itse innovoimaan ja toteuttamaan jotakin, mitä Suomessa ei vielä ole tiedettävästi kokeiltu aiemmin, kertoo lopputyön aiheesta tehnyt Anniina Kekomäki.
Perinteiset menetelmät eivät riitä ravinnekuormituksen vähentämiseen, joten tarvitaan uusia keinoja. Floating Islands -menetelmä voi tarjota ratkaisun yhdistämällä ympäristönsuojelun ja kestävän ruoantuotannon. Kesällä 2024 tehdyt kokeilut Maalahdessa ja Kristiinankaupungissa osoittivat, että nämä alustat toimivat hyvin kelluvina puutarhoina. Ne mahdollistavat vihannesten ja villivihannesten kasvatuksen.
– Etenkin sipuli ja lehtikaali sopeutuivat. Kuitenkin on tärkeä huomioida, että suolainen vesi vaikuttaa kasvien kasvuun merkittävästi, perinteiset vihannekset eivät kasva yhtä kookkaiksi kuin tavallisella kasvimaalla. Niistä tulee maultaan pikantteja ja suolaan taittuvia, Kekomäki kertoo tutkimuksen havainnoista.
Kekomäki toteaa, että paras kasvi, jota hän itse kasvattaisi villivihannestarkoitukseen on osmankäämi, koska se on tunnettu kyvystään puhdistaa vettä ravinteista ja epäpuhtauksista ja sen voi lähes kokonaan hyödyntää niin ruokana kuin biomassana esimerkiksi käsitöiden valmistamisessa.
– Trendinä ovat tällä hetkellä villivihannekset eli luonnonvaraiset kasvit, joita on mahdollista käyttää ravinnoksi, mausteeksi, yrttiteeksi, rohdokseksi tai vaikkapa kauneudenhoidossa. Niitä voi kasvattaa lautalla.
Mentelmää voisi hyödyntää niin kaupungeissa, maataloudessa kuin yhteisöissä ja myös yksityishenkilöt voivat rakentaa omia lauttojaan esimerkiksi mökkirantaan.
– Koen, että lautoilla on hyvin paljon mahdollisuuksia. Se voi olla kelluva puutarha vihannesten ja villivihannesten kasvatukseen, vesiviljelyn pedagoginen työkalu päiväkoteihin ja kouluihin ja sillä voidaan lisätä yhteisöllisyyttä esim. kaupungeissa, kun voisi yhdessä yhteisössä kasvattaa kasveja ”siirtolapuutarha”-ajatuksella.
Lautat tarvitsevat jatkotutkimuksia, jotta voidaan sanoa, kuinka laajalta alueelta lautat puhdistavat ravinteita Itämeren mittakaavassa.
– Mökkirannassa, jossa lautat ovat olleet kesän 2024 ajan, oli kuitenkin nähtävissä, että vesi ei ollut yhtä sameaa kuin aiempina kesinä ja sinilevälauttoja ei tullut rantaan. Emme kuitenkaan voi sanoa täysin onko tämä vaikutus ollut lauttojen ansiota, Kekomäki muistuttaa.
Kekomäki pitää tutkimusta yhteiskunnallisesti merkittävänä, sillä Itämeri tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan innovaatioita, jotka voivat vaikuttaa sen tilaan positiivisesti.
Kekomäen tutkimus löytyy täältä.
Jos haluat kuulla aiheesta lisää, osallistu miniseminaariimme:
teksti: Kirsi Tikkanen
foto: hankkeen kuvapankki
